Katso ja kuuntele Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelleiden kokemuksia erityisopettajankoulutuksesta

http://www.jamk.fi/aokk/koulutus/opettajankoulutus/kokemuksia/erityisopettajavideo

Lisätietoa eritysopettajan opinnoista – AOKK koulutus

Koulutukseen haetaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaussa 7.–29.1.2010 osoitteessa www.opekorkeahaku.fi.

Kehittämistyöni aiheena oli suunnitella Kiipulan ammattiopiston liiketalouteen toimistotyötila opetuskäyttöön. Toimistotyötilan suunnittelun tarkoituksena on muokata luokkatilasta oppimisympäristö, toimistotyötilaa simuloiva tila, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus toteuttaa konkreettisia toimistotyöhön liittyviä työtehtäviä.

Uusikylän (2006) mukaan pedagogisesti hyvä oppimisympäristö luo jokaiselle oppilaalle myönteistä ja samalla kuitenkin realistista kuvaa omasta itsestään ja mahdollisuuksistaan elää hyvää ja arvokasta elämää. Koulun tulee olla turvallinen ja viihtyisä yhteisö, jossa oppilaiden yhteenkuuluvuuden, ystävyyden ja turvallisuuden kokemukset antavat vankan pohjan tehokkaalle opiskelulle.

Ammattiin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön. Siksi taitojen opiskelu aidoissa työympäristöissä edistää tehokkaasti oppimista. Taitojen oppiminen edellyttää sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan. Työpaikalla ja oppilaitosympäristössä tapahtuvan oppimisen vuorottelu takaa teoriatiedon ja kädentaitojen kehittymisen opiskeluaikana jokaisen opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista lähtien.

Liiketalouden opetus pyritään toteuttamaan työelämän pelisäännöillä. Erilliset oppiaineet on integroitu työtehtäviksi. Myös ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat sisältyvät työtehtäviin. Erillisiä oppiaineita toteutetaan vain silloin, kun teorian opiskelu on perusteltua työtehtävästä suoriutumisen kannalta. Työvaltaiset oppimisympäristöt, kuten Kiipulan kauppaopiskelijat ry:n kahvilat, Miinatori, kirjasto‐ ja informaatiopalvelupiste, erilaiset messutapahtumat sekä Kiipulasäätiön toimisto, tarjoavat aitoja liiketalouden alan työtehtäviä.

Tavoitteenamme on kehittää edelleen ja lisätä aitojen toimistotöiden osuutta liiketalouden alalla. Olemme laatineet muutaman esimerkkitehtävän Kokous tai asiakastilaisuuden järjestäminen sekä Opintomatkan tai luokkaretken järjestäminen. Syksyllä 2009 alkaneen Toimistopalvelut ja tietohallinto ‐suuntautumisvaihtoehdon kanssa olemme aloittaneet kokouspalveluiden markkinoimisen Kiipulasäätiön työntekijöille. Opiskelijat ovat itse laatineet mainoksen, joilla kokouspalveluita markkinoidaan henkilökunnan intranetissä sekä eri kokoustilojen ilmoitustauluilla. Lisäksi järjestämme esittelytilaisuuden Cafe Libertyn syyskauden avajaistapahtumassa syyskuun alussa. Kokousjärjestelyistä laadittiin yhdessä opiskelijoiden kanssa myös erillinen tilauslomake, jolla varmistetaan tarvittavan informaation saatavuus asiakkailta. Toiminnallisia toimistotöitä on kokeiltu liiketalouden kolmannen vuoden Toimistopalvelut ja tietohallinto – suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiden kanssa. Olemme tehneet yhden ison postituksen, jossa tehtävänä oli tehdä osoitetarrat laajasta 1 200 osoitteen massasta.

Opiskelijat kertoivat palautteessaan, että he ovat innostuneita toiminnallisten töiden tekemisestä ja tekevät mielellään sellaista mistä on myös hyötyä muille. Heiltä saadut arvokkaat palautteet hyödynnetään uusien tehtävien kehittämiseen. Haasteena kuitenkin on löytää työtehtäviä, jotka sopivat kaikille ja olisivat riittävän monipuolisia. Kehittämistyöni on osa prosessia, sillä tarkoituksemme on koko liiketalouden alalla jatkaa näiden tehtävien etsimistä ja kehittämistä edelleen. Tehtävien suunnittelu ja kehittäminen jatkuu uuden opetussuunnitelman mukaan tehtävässä toteutussuunnitelmassa, jossa työstämme toisen ja kolmannen vuoden opetuksen ja teemojen suunnittelu.

Kehittämistyömme aiheena on matematiikan oppimateriaalin tuottaminen oppilaitoksemme perustutkintoon opiskeleville erityisoppilaille. Oppilaitos, jossa työskentelemme on Helsingin tekniikan alan oppilaitos. Oppilaiden oppimisvaikeuksien takia normaaliluokille tarkoitetut oppikirjat ovat liian vaikeita. Pienen kysynnän vuoksi opiskelijoille sopivia kirjoja on vähän ja niiden painokset ovat pieniä. Uusien kirjojen valmistumisesta ei ole tietoa. Kehittämistyömme tavoitteena on, että voisimme käyttää tuottamaamme oppimateriaalia hyödyksi opetustyössämme. Matematiikan oppimateriaalin laadimme tuki – ja harjoitusmateriaaliksi ammatillisen matematiikan opiskeluun. Matematiikan osa-alueet valitsimme siten, että ne muodostavat perustan ammatillisen matematiikan hallintaan. Lisäksi materiaali palvelee opiskelijaa jokapäiväisten matemaattisten tilanteiden ratkaisemisessa. Tehtävien ratkaisut eivät tule välttämättä vaatimaan laajoja matemaattisia perustietoja.

Oppimateriaali perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis – ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Tutkimusmenetelmänä käytämme realistisen evaluaation menetelmää. (Tuunainen 1982, 37). Erityisluokalla tapahtuva opiskelu toteutuu ns. työvaltaisuuteen perustuen, jolloin valtaosa opetuksesta on työnopetusta työsalissa ja sen yhteydessä tapahtuvaa teorioiden ja periaatteiden selvittelyä. Työsaliopetusta on n. 90 % kaikesta opetuksesta. Luokalla on kuusi poikaa ja neljä tyttöä. Opiskelijoiden ikärakenne jakautuu 16 vuoden ja 22 vuoden välille.

Matematiikan tiedon, taidon ja ajattelun tarkastelua

Matematiikan lähtötasoselvittelyihin löytyy useita malleja, joista useimmat painottuvat selvittämään ensisijaisesti matematiikan tiedollista osaamista. Toinen vähemmän käytetty näkökulma on tunneperäisten tekijöiden kartoittaminen. Sinikka Huhtala on tutkinut väitöskirjassaan (2001) matematiikan oppimisvaikeuksia. Huhtalan mukaan matematiikan oppimisvaikeudet voidaan jakaa kolmeen osaan:

1.  Affektiiviset eli tunneperäiset tekijät (tunteet, asenteet ja uskomukset)

2. Konatiiviset eli toimintaperäiset tekijät (motivaatio, käyttäytyminen)

3. Kognitiiviset eli ajatteluun liittyvät tekijät (tunnistaminen, arvioiminen, päätteleminen, ymmärtäminen).

Huhtalan mukaan aikaisemmat oppimiskokemukset koulumatematiikasta,

a) matematiikan opiskelusta ja

b) omasta itsestään matematiikan oppijana

ovat keskeisimmät tekijät, jotka opettajan tulisi selvittää, jotta opetus voisi onnistua optimaalisesti.

Matematiikan erityisopetuksen oppimateriaali Heltech:ssä

Päädyimme kehittämishankkeessamme käyttämään fronteria kokoamamme materiaalin levittämiseen oppilaitosyhteisössämme. Valintaan vaikutti mahdollisuus tehdä fronter tutummaksi  henkilöille, jotka sitä eivät ehkä vielä ole käyttäneet, kasata materiaali yhteen paikkaan, josta se on huoneen osallistujille mahdollista ladata itselleen sekä tallentaa materiaali paikkaan, johon kuitenkin on rajalliset pääsymahdollisuudet. Fronter ei ole netissä oleva sivusto, joka on avoin kaikille.

Huoneeseen kerätty materiaali on pääsääntöisesti  netistä löytyvää materiaalia, joka nyt on keskitetty yhteen paikkaan. Osa materiaalista on linkkejä sivustoihin, joissa on useita harjoituksia ja pelejä eri matematiikan aihealueista. Huoneen käyttäjän kannattaa tutustua näihin sivustoihin ja hakea sieltä omaan opetukseensa ja opiskelijoiden osaamistasoon liittyvät harjoitukset. Osa huoneessa olevasta materiaalista on suoraan linkitetty tiettyyn matematiikan osa-alueeseen kuten laskujärjestys- tai prosenttilaskut-otsakkeen alle. Näin on mm. tehty Jokeri-portaalin harjoitusten kanssa.

Kuva: Linkkejä erilaisiin matematiikkasivustoihin-kansion sisältö

Tämä on nyt päänavaus. Kehittämishankkeen laatijoiden toiveena on, että huoneen virallisten avajaisten jälkeen, huoneeseen otetut osallistujat osallistuisivat omalta osaltaan huoneen kehittämiseen, ja sinne yhdessä kerättäisiin matematiikan erityisopetuksen materiaalia. Toivottavaa tietysti olisi, että myös opettajien itsensä laatimat materiaalit tulisivat olemaan osa huoneen sisältöä.

LÄHTEET:                        

Tuunainen, K. 1982. erityispedagoginen tutkimus Suomessa.

Huhtala, S. (2000).  Lähihoitajan oma matematiikka.  Helsingin Yliopiston Opettajankoulutuslaitos.  Tutkimuksia 219. Hakapaino, Helsinki.

 
Valitsimme sosiaaliset taidot kehittämishankkeen aiheeksi, kun havaitsimme että
sosiaalisten taitojen puutteet oli merkittävin yhteinen tekijä valmentavan koulutuksen eri
opiskelijaryhmien välillä. Opiskelijan toimintakyvystä riippumatta pidimme sosiaalisia taitoja
tärkeimpänä tekijänä, joka vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuksiin omassa ympäristössä
ja yhteisöissä.
Kehittämishankkeella oli kaksi tavoitetta; Laatia yhteinen teoreettinen jäsennys
sosiaalisista taidoista arvioinnin ja opetuksen suunnittelun tueksi sekä suunnitella ja
toteuttaa sosiaalisten taitojen opetuskokonaisuus omassa opetusryhmässä.
Kaikki kehittämishankkeen tekijät toimivat valmentavan koulutuksen opettajina
ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Maija-Stiina Jaatinen toimii Bovallius-ammattiopiston
vaikeimmin vammaisten opsikelijoiden koulutusyksikössä Jyväskylässä. Johanna
Kuusniemi työskentelee Keskuspuiston ammattiopiston Mäntsälän toimipaikassa
kehitysvammaisten opiskelijoiden kanssa ja Antti Aavikko samassa oppilaitoksessa
Tenholantien toimipaikassa autismin kirjon henkilöille suunnatussa valmentava I
-koulutuksessa.
Opiskelijaryhmien hyvin erilainen toiminnallinen taso vaikutti siihen, että emme pyrkineet
tekemään yhteistä materiaalia, vaan ainoastaan yhteisen viitekehyksen sosiaalisten
taitojen arvioinnille ja opettamiselle, jonka puitteissa jokainen laati ja toteutti oman
opetuskokonaisuuden.
Teoreettisen viitekehyksen laatimisen yhteydessä käytimme usein termiä käyttöteoria.
Ajatuksena oli luoda riittävän yksinkertainen viitekehys taitojen arvioinnille sekä opetuksen
kohdentamiselle. Jaoimme sosiaaliset taidot kahteen luokkaan; sosiaalisiin
toimintataitoihin sekä sosiokognitiivisiin taitoihin. Toiminnallisilla taidoilla tarkoitetaan tässä
varsinaiseen vuorovaikutustilanteeseen liittyviä taitoja, kuten kuunteleminen, ryhmään
liittyminen ja keskusteluun osallistuminen. Sosiokognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja
tehdä havaintoja ja tulkintoja sosiaalisesta todellisuudesta ja omasta toiminnasta sekä
tietoa toivotuista tai sovituista toimintatavoista.
Työskentelimme jokainen oman aikataulumme mukaan, hyödyntäen sähköpostia ajatusten
ja tekstien vaihtoon. Erityisopettajankoulutuksen lähijaksoilla pidimme hyvin lyhyitä
suunnittelukokouksia, joiden tarkoitus oli lähinnä varmistaa, että olemme keskeisissä
asioissa samalla linjalla. Kokeilimme myös raportin hajautettua kirjoittamista
verkkoalustalla, mutta tämä työskentelytapa ei toiminut toivotulla tavalla; totesimme tekstin
osien lähettämisen sähköpostitse yhtä käteväksi. Suuremmalla tekijäjoukolla työtavan edut
olisivat varmasti tulleet selkeämmin esiin.
Kokemukset sosiaalisten taitojen opettamisesta olivat positiivisia. Erillisen kurssin
mielekkyys verrattuna sosiaalisten taitojen opettamiseen muiden oppiaineiden yhteydessä
jäi kysymykseksi, johon emme yhden toteutuskerran perusteella saaneet vastausta.
Erilliset sosiaalisten taitojen harjoitukset ja aiheen käsittely myös teoreettisesti tukevat joka
tapauksessa muun opetuksen ohessa tapahtuvaa ohjausta. Esimerkiksi erillisellä
sosiaalisten taitojen tunnilla opiskeltuun sosiaaliseen kertomukseen voidaan viitata
käytännön tilanteessa esimerkiksi työharjoittelupaikassa.
Kehittämishanketta esiteltiin valmentavan koulutuksen opetushenkilöstölle suunnatussa
keskustelutilaisuudessa Keskuspuiston ammattiopiston Mäntsälän toimipaikassa.

Kauneuden Kauha, kehittämishankkeemme (KK-keittiö) liittyy ammatillisen erityisopettajan opintoihimme Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hankkeen tarkoituksena on cateringalan työvaltaisen opetuksen kehittäminen Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa Helpassa.

Hankkeen ideointi käynnistyi pohdittaessa erilaisia oppimismalleja oppilaitoksemme erityistä tukea vaativille cateringalan opiskelijoille sekä pienryhmissä että perusryhmiin integroiduille erityistä tukea vaativille opiskelijoille.

Hankkeemme toteutumista tukee Helsingin kaupungin erityisopetuksen ja erityisen tuen suunnitelma koskien ammatillisen toisen asteen koulutusta vuosina 2008 – 2011. Suunnitelmassa mainitaan mm. seuraavaa:
Lisätään tekemällä oppimista joko oikeissa tai simuloiduissa työtilanteissa.
Kokeillaan työvaltaisia opintokokonaisuuksia, joissa joustavasti vuorottelevat työssäoppiminen ja teoriaopinnot.
Otetaan käyttöön työkoulupedagogiikan periaatteita myös oppilaitoksessa tapahtuvassa opiskelussa.
Tuetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja erityisopiskelijoiden työssäoppimista.

Kehittämishankkeen teoriatausta pohjautuu tekemällä oppimisen eli toiminnasta oppimisen (learning by doing, learning by action, action learning) teorioihin sekä Freinet pedagogiikkaan.

Vaikka työssäoppimisen sisällöt ovat tarkkaan määriteltyjä ja määrättyjä, ei työssäoppimispaikoissa ole aina mahdollisuutta tarjota sisältöjen mukaisia työtehtäviä.  Työvoiman vähäisyys, aika ja mahdollisuudet, rajoittavat ohjausaikaa niin, että opiskelija ajautuu helposti tekemään rutiininomaisia toistuvia aputöitä. Jopa perusammattitaitoon  liittyvää osaamista ei aina ole mahdollisuutta opettaa. Oppilaitosten rooli perustaitojen opettamisessa korostuu entisestään.

KAUNEUDEN KAUHA hankkeessa (KK-keittiössä) erilaista tukea tarvitsevat opiskelijat saavat työkokemusta työelämälähtöisesti turvallisessa ympäristössä. Oppilaitoksen yhteydessä on helpompaa järjestää opiskelijan useinkin tarvitsemia tukitoimia, järjestystä ja kontrollia. Oppilaitoksen moniammatillinen verkosto on lähellä erilaisissa tukea vaativissa tilanteissa. Erilaiset ongelmatilanteet tarvitsisivat työnohjaajaa tai työvalmentajaa, mutta tällaisia resursseja ei yleisen ammattioppilaitoksen toiminnoissa ole. Oppilaitoksen omiin tiloihin luodussa oppimisympäristössä on mahdollisuus seurata opetussuunnitelman toteutumista ja varmistaa, että työssäoppimisesta laaditut tavoitteet täyttyvät. Myös näitä voidaan paremmin suunnitella kokonaisvaltaisemmin opiskelijan elämäntilanne huomioon ottaen.

KK-keittiön kautta on mahdollisuus toteuttaa täsmäkoulutusta tähtäimenä työllistyminen erilaisista lähtökohdista. Kaikkien työelämään siirtyjien ei tarvitse työurallaan ponnistella kokin tai asiakaspalvelijan työroolissa vaan avustavien tehtävien tekijöitä tarvitaan kaikissa keittiöissä. Tiiviimpi yhteistyö mm. tuetun työllistymisen yksiköiden kanssa tuottaa uudenlaista näkemystä koulutukseen ja työllistymiseen.

Tämän Kauneuden kauha hankkeen taustaselvitystyön pohjalta seuraavien ammatillisten erityisopettajaopiskelijoiden on hyvä jatkaa hankkeen eteenpäinviemistä, koska alkuperäinen suunnitelmamme ei aikataulullisesti toteutunutkaan vielä – byrokratia vie oman aikansa.

ERITYISLUOKKA ELÄMÄNKULUSSA – Vammaisten, romani- ja

maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutus- ja työelämäpolut

ti 20.10.09 klo 12.00-16.15
Jyväskylä
Nikolainkulma, Asemakatu 6, Nikolainsali (2.krs)

YES erityisluokkaseminaarit KUTSU JYVÄSKYLÄ

ERITYISLUOKKA ELÄMÄNKULUSSA – Vammaisten, romani- ja

maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutus- ja työelämäpolut

ma 12.10.09 klo 12.00-16.15

Helsinki

Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 104

YES erityisluokkaseminaarit KUTSU HKI

sarosta_kohti_aikuisen_oppimista_ja_muutosta

Monikulttuurinen ohjaus ja opetus dialogisena kohtaamisena voisi olla juuri sinulle. monikulttuurinen_ohjaus_ja_opetus_dialogisena_kohtaamisena

Oletko kiinnostunut dialogisesta ohjaamisesta ja sen soveltamisesta monikulttuuriseen toimintaympäristöön? Koulutuksessamme tutustut dialogisen ohjauskäsityksen mahdollisuuksiin ja saat ideoita oman oppilaitoksesi maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaamiseen ja ohjauksellisten toimintatapojen kehittämiseen.

Katso maahanmuuttajaopiskelijan_ohjaus